Sivut

30.3.2012

Pirtinpenkki

Mokasin jälleen olemalla liian nopea. Jotta tämän tuunauksen/entisöinnin/kunnostuksen todellinen luonne avautuisi, kuvitelkaa todella kellastunut mäntyinen pirtinpöydän penkki. Sellainen, jonka lakkaus hilseilee, jonka kantta parivuotias on käyttänyt autoratanaan, jonka jalkaa on käynyt koira maistamassa ja jonka istuinosan alapinnalle alakoululainen on raapustanut 'Ville <3'. Tämä oli Se Penkki.


Ostin penkin kirpputorilta parilla kympillä. Pitkään se siellä oli odotellutkin ottajaansa, eikä ostopäätöksen kanssa tarvinnut siis kiirehtiä. Penkki oli metrin mittainen ja liian iso suunnitelmaani, joten puutyökurssille mars!

Alkuperäinen ajatus oli (jälleen kerran) että teen tämän nopeasti ja helposti sivutyönä - niinpä niin. Purkaminen, hiominen ja istuinkannen sekä välipuun lyhentäminen kävivät helposti, mutta en tullut ajatelleeksi että myös kiinnitysruuveille pitää porata uudet reiät. Eikä pelkästään ruuveille, vaan myös niille holkeille joihin kierrettiin toisenlaiset ruuvit kuusiokoloavaimella. Näillekin lienee omat nimensä, oma sanavarasto on edelleen melko rajoittunut mitä tulee tekniseen työhön. Oli miten oli, urakasta selvittiin ja viimeistelyksi ennen kokoamistaan penkki sai ylleen kauniin valkoisen maalikerroksen.


Penkki löytää paikkansa lähitulevaisuudessa kodinhoitohuoneesta, kurasyöpön vierestä. Syy penkin lyhentämiseenkin löytyy siis sieltä - seinä jolle penkkiä kaavailen on 90 cm pitkä, joten penkki lyhennettiin 85 cm pituuteen.


Penkin yläpuolelle tein vielä yhden jo blogissakin tutuksi tulleen naulakon, johon haalarit ym. voi ripustaa roikkumaan. Toki meillä ns. "oikeakin" eteinen on, mutta kodinhoitohuone kuraeteisenä ei liene huono ratkaisu näin välikausina.

Neulostakki



Rakastan ohuita neuletakkeja. Kivoja kotona, siistejä myös ihmisten ilmoilla. Kun silmiini osui veikeä kaava (SK 1/12), päätin kokeilla neulostakin ompelemista itse. Varsinaisen neuloksen sijaan ostin edullisempaa, hieman tavallista trikoota vahvempaa trikooneulosta josta takin ompelin. En oikein tiedä mitä materiaali tarkalleen on, kuvio on yhtäläinen kankaan molemmilla puolilla, mutta ei tämä perinteistä interlockiakaan ole. Euronkankaan kankaita kumminkin, laadukkaan ja napakan oloista.



Neulostakin malli on veikeä, sivuilla on ylimääräiset terävänurkkaiset kolmiot joiden ansiosta takki laskeutuu kauniisti ja vaikuttaa aavistuksen pussihelmaiselta. Käytännössä nämä "kolmiot" jäävät nurjalle, mutta tuovat malliin hieman väljyyttä. Lasten mekoissakin olen nähnyt käytettävän samaa ideaa. Neulostakin rintapieleen kiinnitin pienen rusetin ja päälle vielä napin. Tykkään tästä vaatteesta valtavasti, siitä tuli aivan itseni näköinen! Palaan kaavaan vielä aivan varmasti, suunnitteilla on vastaava parissakin eri värissä.. :)

26.3.2012

Kahvikuppineulatyyny




Nappasin kirpputorilta mukaani suloisen kahvikuppiparin, hintaa vain 0,80e. Siitä syntyi pitkään 'to do' -listalla roikkunut kahvikuppineulatyyny. Neulatyynyosan kangas on samaiselta kirpputorireissulta löytyneestä vanhasta pöytäliinasta. Alunperin tarkoitukseni oli liimata kuppi kiinni tassiin, mutten raaskinut. Jos vaikka kupille keksii muuta käyttöä. No joo. Ehkäpä hyvä näin, sillä ommellessa voin nyt tiputella ylimääräiset langanpätkät ym. lautaselle ja siitä sitten kipata roskiin ja kuppikin kulkee näppärämmin matkassa erillisenä.

22.3.2012

Joogahousut




Joogahousut (SK 1/12, koko 32-36) ompelin olohousuiksi kotiin. Kaava on piirretty koon 36 mukaan, mutta vyötäröllä seurasin kokoa 32 sillä kuulin vinkkiä että kaavoitus on reilu. Vyötäröllä on korkea resori jonka taitoin kaksin kerroin, lahkeensuuresoreita pidensin ohjeesta poiketen todella reippaasti, mutta vieläkin olisivat voineet olla pidemmät. Ompelu oli helppoa lehden 'helppo kaava'- ohjetta seuraten, näistä selviytyy kuka tahansa, suosittelen lämpimästi!

Sen verran mieluisat näistä housuista tuli etten malttanut sovituksen jälkeen riisua pois lainkaan! Olisivat saaneet olla kyllä vieläkin lökömmät ja reilummat, mutta ajavat asiansa silti loistavasti. Tavoitteena on edelleen löytää täydellinen haaremihousujen kaava, mutta alkaa hiljalleen näyttämään siltä että kaavoitushommiksihan se menee..

PS. Rrrrakastan saumuriompelua!

20.3.2012

Paljonko kello on?



Kirpputorilta löytyi uusvanha "kakkuvuoka", kai kynttilöille tms. koriste-esineille tarkoitettu 2-3 cm syvä astia. Porasin siihen reiän keskelle, spraymaalasin kellonkoneiston näkyvät osat viisareineen valkoiseksi ja kiinnitin paikoilleen. Nopea homma, eikä enää tarvitse wc:ssä ihmetellä tuleeko aamulla kiire vai ei. Kello kyllä kertoo että kiirehän se jo on!

19.3.2012

Maratonilla

Neljätoista tuntia aikaa, mitä saat aikaiseksi?

Meillä kyseinen 14 h rajattiin ompeluun, kun paikallinen Ompeluelämää -ryhmä intoutui järjestämään ompelumaratonin. Valmistautuminen oli huolellista - tavarat pakattu (ja järjestelty, ennenkuulumatonta!) hyvin, kaavoja piirretty ja kankaita leikattu ompeluvalmiiksi useampana iltana ennen tapahtumaa. Vaikka hyvin suunniteltu olikin puoliksi tehty, en silti ollut ihan niin tehokas kuin ehkä yksin kotona tuusatessani - valmiiksi saakka selvisivät neljä paitaa ja kahdet housut. Syytän puheripuliani.




Michas Stoffecken herkullisen väriset trikoot muuttuivat kapoisiksi 98 cm trikoopaidoiksi (More Gray OB 4/11) ja Fabriinan ihanan pehmoiset velourit n. 92+ cm housuiksi (muunneltu High Jump OB 4/11). Housuihin ompelin lisäilmettä tuomaan puolikuun malliset taskut, osviittaa antoivat Tosimummo sekä Lillaphant.



Siinä hyvässä seurassa ommellessa ja niitä näitä höpötellessä tuli tehtyä monen monta pientä mokaa, mm. sijoitettua taskut housujen takakappaleille ja huomattua asia vasta kun yritin epätoivoisesti kasata housuja. Pidän  ohjenuoranani jonkun viisaan ihmisen tokaisua; 'Ompelemaan ei opi ompelemalla, vaan purkamalla', ja sisukkaasti purin ja ompelin uudestaan.. ja uudestaan... ja uudestaan.. Tätä menoa olen ennen pitkää tosi taitava! ;)



Jatkoa seuraa..

15.3.2012

Liitutaulumaalivimma

Onko tuollaista sanaa edes olemassa? Oli miten oli, jonkinlainen vimma on kuitenkin päällä sillä sivellin hakeutuu liitutaulumaalipurkille yhtenään. Ja toisaalta mikäs siinä - kyseistä maalia jäi liitutaulujen jälkeenkin yli melkein täysi litran purkillinen.



Ruskeat, jo käytössä läikikkääksi harmaantuneet saviruukut saivat uuden ryhdikkään ilmeen liitutaulumaalisiveltimen heilahtaessa. Kuurasin ruukut kunnolla puhtaiksi, sivelin kerroksen pohjamaalia ja lopuksi pintaan kahdesti liitutaulumaalia. Tykkään!



Tässä vielä lähtötilanne kuurauksen jälkeen. Todenmukaisemman kuvan olisi tietysti saanut jos olisi muistanut kaivaa kameran esille jo ennen harjaan ja pesuaineveteen tarttumista, mutta siinä on minulla vielä opettelemista - miten rauhoittaa itsensä inspiksen iskiessä kuvaamaan, kun kädet syyhyävät tositoimiin ryhtymistä. Hätäinen mikä hätäinen.. :)

6.3.2012

Pitsipussukoita ja -laukkuja

 Pitkähkön pitsipussukkatauon jälkeen ompelin pienen erän laukkuja- ja pussukoita. Osa on vielä viimeistelyä vailla, osa lähtee maailmalle, muutama jää omaan käyttöön.  




Pitkänmallisen reunapitsillä somistetun kukkaron ompelin aurinkolaseja silmälläpitäen. Kukkaron avautuva osa on n. 8 cm, korkeutta pussukalla on 20 cm. Aurinkolasit sujahtavat pussukkaan kätevästi, mutta myös penaalina pussukka toimisi hyvin. 


Mustan pitsilaukun lukkokehys on n. 18 cm pitkä, laukku on 21 cm korkea ja leveimmältä kohdaltaan 21 cm leveä. Olkahihnan mitta on tässäkin laukussa n. 120 cm, sellainen sopiva "lantiolle asettuva". 


Ensimmäinen pitsilaukkuni alkoi ratkeilla liitoksistaan liiallisen käytön seurauksena (myönnetään, osuutta asiaan oli myös liiallisen tavaramäärän tunkemisella pienehköön laukkuun..) ja tarve uudelle laukulle oli valtava. Tällä kertaa kokeilin lukkokehystä jossa on selkeästi isommat välit joihin pussukkakangas asettuu. Tai siis jos asettuu. Eihän se liimaaminen sitten mennyt ihan niin kuin Strömsössä, ja päätin, että oli muuten viimeinen kehys tätä laatua, sen verran tappeluksi ja sotkemiseksi meni pihtien ja liiman kanssa soheltaminen. Itselle tämä kuitenkin välttää, ja pääasia että laukku on käytössä toimiva! Kooltaan tämäkin laukku on mustan pitsilaukun kaltainen.

5.3.2012

Raitavillasukat

Pieni (ehkä vähän tylsäkin) välipala, olkaa hyvät! 


Vaikka kevät on pian täydessä vauhdissa, tarvitsevat viluvarpaat vielä lämmikettä. Lankana 7-veljestä, piristykseksi livautin sekaan vaaleanvihreitä raitoja. Kooltaan ovat napakat 'kolmekasit', tykkään että villasukka pysyy ryhdikkäästi jalassa. Ja sitten kun ei enää pysy, voikin kulkea paljain varpain..

Tekisi mieleni neuloa kevääksi vielä oikein värikkäät peppipitkätossu-sukat, mutta en tiedä missä kaikki langat ovat. Niin, eikä niistä puikoistakaan ole näköhavaintoa.. eikä suuresta osasta muistakaan tavaroista, en ymmärrä miten muutossa voi hukkua puoli omaisuutta!

4.3.2012

Kolme kehystä

Ideakirjaan tallentui lukioaikoina vuosia sitten piirrustuksia ikkunanpokasta tehdystä valokuvakehyksestä. Sellaisesta pienestä, kolme- tai kuusiruutuisesta, hieman kuluneesta, aaltoilevalla lasilla. Ikkunanpokia on metsästetty vaihtelevalla innokkuudella siis jo vuosia, joitakin potentiaalisia on tullut vastaankin ja muutamia haalittu muihin projekteihin. Mutta sitä valokuvakehystä, sitä ei ole löytynyt.



Ärsytti, joten päätin ratkaista kehysongelman toisella tavalla. Marketin alekorista löytyi kasa pieniä 14 x 17 cm kehyksiä puoleen hintaan, ketjua, koukkuja ja ruuveja sekatavaraliikkeestä. Ruuvailuun sain apua, hatunnosto miehelle kärsivällisyydestä! Sommittelu kun ei minulta käynyt ihan niin nopeasti kuin se kaksilahkeisilta ehkä yleensä käy.. ;)

En ole vieläkään osannut päättää jatkanko ikkunanpokan etsimistä vai korvaisiko tämä kolmekehyksinen riippuva taulu saman asian. Visiot ovat joskus uskomattoman sinnikkäitä!

3.3.2012

Beige pellavahuivi


Beige pellavahuivi on jatkoa syksyllä ommellulle harmaalle sisarelleen. Harmaata pellavahuivia ommellessani kuvittelin että se jää syksykäyttöön ja siirtyy talven tullen naulakkoon odottamaan lauhempia säitä. Tuli pakkaset, lumipyryt, loskat ja auringonpaisteet, ja huivi on edelleen päivittäisessä käytössä. Nyt kun eletään parasta aikaa vuodesta, tarvitaan jo hieman kevyempiäkin sävyjä ja jemmaan ostettu beige-valko-raidallinen ohut pellava muuntui uudeksi suosikkihuiviksi.

Huivi on siis malliltaan kolmio, jonka toinen lyhyt sivu on somistettu rypytetyllä kaitaleella ja pitsinauhalla. Lopuksi päärmäsin muuta kaksi sivua rypytettyä sivua lukuunottamatta, rypytyksen reunassa kulkee saumurihuolittelu. Tämä siksi, että rypytys laskeutuu kauniimmin ilman ylimääräisiä taitoksia.



Nyt on kevyttä kesävaatetta sävy sävyyn samaan tyyliin. :)

2.3.2012

Salsahamonen


Räystäät tippuvat, aurinko lämmittää ja kotona näyttää nuhjuiselta. Lisääntyvä auringonvalo ei odotuksista huolimatta motivoi siivoamaan, vaan pikemminkin istahtamaan ompelukoneen ääreen kesävaatteita ompelemaan!

Hame on ommeltu ohuesta puuvillakankaasta, kaavana käytin Suuren Käsityölehden Salsahametta (6-7/2005). Kaava on ihana, piirsin sen jo opiskeluaikana -07, mutta en vain saanut ommelluksi aiemmin. Tämän voisi siis todella luokitella ikuisuusprojektiksi!



Poimutelmien saumojen päälle ompelin pitsinauhaa tuomaan ilmettä muuten yksinkertaiselle hameelle. Lisäksi kaavasta poiketen ompelin hameen oikeaan reunaan rypytysnauhat. Nurjalle puolelle on siis ommeltu jokaiseen poimutelmaan rinnakkain kaksi kanttinauhaa, joista muodostuneen nauhakujan kautta kulkee kiristysnyöri ikäänkuin päällään seisovan U-kirjaimen muodossa. Halutessaan nyörit voi kiristää ja solmia rusetille, jolloin helma poimuttuu epäsymmetrisesti.




Turkoosi hame on tismalleen samalla kaavalla tehty ohjetta säntillisesti noudattaen, ilman lisäyksiä tai muokkauksia. Tämä versio on 100% pellavaa.

Nyt ei puutu enää kuin lavatanssit!

1.3.2012

Viidakkomekko



Ystävän 1-vee pukeutunee synttäreillään iloiseen viidakkomekkoon! Aika tarkkaan vuosi sitten ompelin omille tytöille vastaavat mekkoset, ja kankaana käytetystä, tarkkaan jemmatusta pussilakanasta jäi parin kokonaisen kuvioraportin lisäksi vajaa pätkä kivaa kuosia. Ja siitähän riitti kivasti toiveesta tehtyyn mekkoon! Kaava on oma, kangas vanha pussilakana. Ihanan pirteä ja reipas mekkonen!


Lahjaksi neitonen sai meiltä jo perinteeksi muodostuneen hernepussi-pussin kivoissa kevään väreissä. Kevät tulee kohisten, aika kivaa kun räystäät tippuvat ja aurinko lämmittää!