Farkkuhame kierrättäen

Kolmet vanhat farkut, visio ja ajoittain tuskastunuttakin palapelin kokoamista. Aineksista syntyi kuitenkin melko kelpo hame.

Ei se täydellinen ole  - helma saisi olla 5 cm pitempi, pitsinauha joka peittää vaakasaumaa voisi olla leveämpää ja helman väljyyskin voisi olla reilumpi. On se kuitenkin alusta loppuun itse suunniteltu ja toteutettu, ja rakkaista vanhoista farkuista tehty. Epätäydellinen, mutta aika rakas kuitenkin. Ja mikä kivointa, siitä oli apua ystävälle joka teki mallia seuraten samanlaisen! Ompeluinnostus leviää lähipiirissä, tykkään!

Fleecetakki

Kun ensimmäisiä kertoja tutustuin blogimaailmaan vuosia sitten (taisi olla 2007, huh, onpa siitä aikaa!) seikkailemalla taitavien käsityöbloggareiden blogeissa, löysin Shelbyn. Ihastuin välittömästi teknisten vaatteiden kaavoihin ja kankaisiin joita oululainen yritys myy, ja päätin, että jonakin päivänä rohkenen kokeilla kyseisten vaatteiden ompelua minäkin.

Fleecetakin kaava on Shelbyn Andji, softshell- ja fleecetakeille suunnattu kaava. Kankaaksi pilkoin pari Ikean edullista fleecetorkkupeittoa (3,95e/kpl). Kankaan laatu ei liene päätä huimaava, mutta tällaiseksi kokeiluversioksi sopii vallan mainiosti! Ihanan pehmeä takki ainakin on, lämminkin.

Tein takin koossa 38, mutta totesin jo ennen takin valmistumista että seuraava versio saa olla kokoa pienempi. Seuraavaan versioon myös huppu tulee kokemaan pieniä muokkauksia koon ohella. Tykkään kuitenkin hurjasti takin mallista, kaava on mittapuullani lähes täydellinen! Ja minä tosiaan käytän työni luonteen vuoksi paljon teknisiä vaatteita, huppareita ym., joten vertailupohjaa toimiviin/ei-toimiviin valmisvaatteisiin on jonkin verran.

Mikä parasta, kerrankin itse tehty vaate joka käy niin vapaalle kuin töihinkin!

Pieneksi piristykseksi applikoin kuvion takin rinnuksiin. Jaa että mitä se esittää?

Löytyikö vastaus? ;)

Pallotuolin muodonmuutos

Vihdoinkin se on valmis! Sain vanhemmiltani kotikotonani majailleen, alkuperäisasussaan olevan -90 ja 2000-luvun taitteessa hankitun pallokorituolin. 'Jos vaikka keksisit sille käyttöä?'. No, ihan siinä ja siinä..

Isohan se on, epäkäytännöllisen mallinenkin, mutta aivan ihana löhötä ja vaikka lueskella lasten kanssa iltasatuja. Tai käpertyä päiväkahville toviksi huilaamaan ja hetkeksi torkahtaakin.

Ensiksi hioin tasohiomakoneella tuolin rungon. Homma oli melkoinen, mutta parempaakaan tapaa pinnan lakkakerroksen poistamiseen en keksinyt. Hionnan jälkeen levitin tuolin irrallisiin jalka- ja palloistuinosiin harmaan puuvahan kolmeen kertaan. Vaha on hangattu pintaan kangasrätillä ja tarkoituksella hain ulkonäköön kuluneen epätasaista fiilistä. Tällainen pallotuolihan on siitä ongelmallinen että istuinosa pyörii ja hankautuu jalan päällä, ja siksi tuolin maalaaminen esim. peittävällä kalustemaalilla ei tullut kysymykseen maalipinnan varman lohkeilemisen vuoksi. Vahan kanssa samanlaista ongelmaa ei toivottavasti tule, sillä vahapinta on nihkeä ja vaikka sitä ajan kanssa kuluisi pois, on lisääminen ja paikkailu helppoa.

Päällisen ompelin irroitettavaksi. Sivuissa kulkee kaksi vetoketjua, jotka avaamalla sisätyynyn saa ulos ja päällisen vaihdettua. Päällisen toinen puoli on hennon vaaleanharmaata kuviopuuvillaa ja toisella puolella on savunharmaata pellavaa. Tyynyn reunoihin ompelin tummemman harmaasta kuviopuuvillasta tereen tuomaan tuolille ilmettä. Päällinen pysyy kiinni tyynyssä napin avulla, ompelin alkuperäiseen tyynyn keskelle ison napin ja päälliseen napakan napinläven.

Viimeisestä kuvasta mittasuhteet hahmottaa parhaiten. Ihan komean kokoinen ilmestys, vai mitä?

Harmaa Aura (ja sananen kroonisesta aikapulasta)

Tuskastelin taannoin valkoisen Auran kanssa sitä onko kyseisen maton malli silmää miellyttävä vai täysi huti. Hiljattain valmistuneesta isosta harmaasta Aurasta päätellen malli taisi kuitenkin valloittaa minut, sillä ihan vasemmalla kädellä ei tämä halkaisijaltaan 150 cm matto syntynyt.

Malli on Kauhavan kangasaitan Aura, ja malli tosiaan pääsee oikeuksiinsa vasta isommassa matossa. Tytöt saivat huoneeseensa uuden maton, vielä kun saisivat sen isomman huoneenkin!

Tarkkaavaisimmat lukijat ovat ehkä huomanneetkin että blogi on pidellyt hiljaiseloa viime kuukausina. Koska blogini on käsityöblogi olen päättänyt tiukasti rajata kaiken muun kirjoittelun ulkopuolelle. Todettakoon kuitenkin sen verran (ihan jo muistiin itsellekin, jos vaikka joskus hairahdan miettimään uudestaan näitä rakennusjuttuja) että "avaimet käteen" -talo on oikeasti aika kaukana siitä, että päätöksestä rakennuttaa talo seuraava vaihe olisi se että rakennusliikkeen mister kiikuttaisi valmiin talon avaimet kotiovelle. Sitä ei onneksi odotettukaan, mutta "me vaan maalaataan ja siivotaan raksaa" pitää sisällään aika paljon enemmän työtä kuin olisin ikinä osannut etukäteen kuvitella. Eräänlaisia käsitöitä siis valmistuu päivittäin, mutta niiden satojen maalattujen lautametrien dokumentoiminen ei ehkä kiinnosta teitä. ;) Kun kuitenkin sisätöihin saakka syksymmällä päästään, on mulla esitellä talolta jotain ihan itse tehtyä joka uppoaa hienosti bloginkin tunnisteisiin! Muutakin itse tehtyä on luvassa, mutta tahti tosiaan edellämainitusta syystä etanamainen.

Psst! Anteeksi jälleen ala-arvoiset kuvat. Tämä väliaikainen asumus yhdistettynä krooniseen aikapulaan on kuvaamisen kannalta melko katastrofaalista..