Sivut

30.12.2011

Neuvolakortin kansia


Puuhastelin nopeana sivutyönä kasan neuvolakortin kansia. Näitä on ylimääräisenä 9 kpl, joten jos on tarvetta niin kysellä saa! Malleissa on yhtälailla tytöille kuin pojillekin sopivia, myös molemmille käyviä värejä löytyy. Tarkoituksenani on avata jossain vaiheessa pieni putiikki tänne blogiin, mutta ihan vielä ei olla siellä asti. Sähköposti tai kommentit kuitenkin tavoittavat. :)

28.12.2011

Järjestykseen, mars!


Ennen joulua tein tuikkulyhdyt tuikkulyhdyt Tuikkeen ja Välkkeen tällä samalla idealla, jolla nyt myös kuivaruoka- ja maustekaappi saivat asukkinsa järjestykseen. Alunperin posliinitussi oli ostettu ja niitä lasipurkkeja haalittu kymmenittäin juuri tätä projektia varten, toteutus vain antoi odottaa itseään vaatimattomat puoli vuotta.






Lasipurkit ovat erikokoisia ja -mallisia, mutta yritin tarkoituksella kerätä samantyyppisiä purkkeja samanlaisten ruoka-aineiden ja mausteiden säilömiseen. Halutut tekstit tulostin jälleen sopivalla fontilla, teippasin mallin purkin sisäpinnalle ja jäljensin tekstin tussilla purkin kylkeen. Posliinitussin valmistajan ohjeen mukaan tussin maali kuivaa 24 h jonka jälkeen jälki on konepesun kestävää. Epäileväisenä selvittelin asiaa ja löysinkin ohjeen jossa suositeltiin lisäksi laittamaan astiat kylmään uuniin, lämmittämään uuni 170 asteiseksi ja astioita pidettäväksi siellä 30 min. Tämän jälkeen uunista virta pois ja astiat jätetään jäähtymään uuniin. Tiedä oikeasta tavasta, mutta ainakin kynnellä raaputusta uunissa käyneiden lasipurkkien tekstit kestävät huomattavasti paremmin. 

Purkkien kannet maalasin spraymaalilla pariin otteeseen. Tässä puuhassa tuli kantapään kautta kokeiltua halvemman  ja kalliimman spraymaalin erot – parin euron spraylla aikaan sai pelkkää sotkua, valumia ja epäsiistiä jälkeä. Reilun vitosen maksavalla automaalaukseen tarkoitetulla spraylla puolestaan jälki oli peittävää ja tasaista jo kahden ohuen maalikerroksen jälkeen.

Ja tässä siis vain alkua, näitä on työn alla vielä vajaat pari tusinaa.. :) 

27.12.2011

Pitsilaukku, jälleen



Pitsilaukku ei esittelyjä kaipaa. Tällä kertaa tein pitsilaukun kuitenkin violetin ja pinkin sävyissä, lahjaksi minulta ja tytöiltä rakkaalle ystävälle. Vuoreksi laitoin pitkään varastoissa pyörinyttä perhoskangasta. Suloista, mutta sellaista jota en ole osannut aiemmin käyttää. Yllättäen tykkään tästä valtavasti, vaikka luulin ettei harmaata pitsilaukkua voita mikään. Toivottavasti Ystäväkin tykkää!

26.12.2011

Pitsipussukoita



Pitsilaukku ja samaa sarjaa oleva pitsipussukka lähtivät äidille joululahjaksi. Pitsilaukkuun rohkenin viimein kokeilemaan uudestaan lukkokehyksen kiinnittämistä, joka tällä kertaa sujuikin paljon ensimmäistä paremmin. Pitsilaukku on myös edeltäjäänsä isompi; kehyksen pituus on sama 17 cm, mutta korkeutta laukulla on 21 cm ja leveyttäkin 20 cm.

Kosmetiikkalaukuksi tarkoitettu isompi pussukka on korkeudeltaan 23 cm, leveimmältä kohdaltaan 36 cm ja vetoketjun avautuva osakin on 26 cm pitkä. Pitäisi siis mahtua reilusti tavaraa matkaan mukaan! Pussukan pohjassa on pienet rypytykset tuomassa tilaa syvyyssuunnassa, aika kivasti tuovat myös lisää ilmettä pussukkaan. Toivottavasti on käyttöä! :)

25.12.2011

Elefanttitunikat


Joulupukin paketeista paljastui tänä jouluna kolme iloista elefanttitunikaa. Kaksi koossa 92 cm omille tyttösille ja yksi 86 cm kummitytölle. Kangas on Hamburger Lieben ihanaa Elephant Love -trikoota kaikissa kolmessa värissä ja kaavana käytin Ottobren Dreamland -kaavaa muokattuna pitkänmalliseksi tunikaksi. Pienintä tunikaa varten lisäksi pienensin kaavaa vaikka reilu siitä taisi silti tulla. No, lapset kasvavat!




Alan päästä sinuiksi trikoon ompelun kanssa ja suurilta mokauksilta vältyttiin, mutta saumurin kanssa meillä on edelleen viha-rakkaus -suhde. Opetellaan kuitenkin parhaillaan sietämään toistemme huonojakin puolia, sillä on näiden lastenvaatteiden ompelu vaan aika ihanaa - eikä vähiten mahtavien kuosien ja värien takia!

21.12.2011

Kuka saa, kuka saa, lorupussiin kurkistaa?



Ikuisuusprojekti on viimein valmis ja kääräisty sieviin paketteihin! Neitokaiset löytävät aattona paketeistaan kumpikin oman maatuskakuvioisen lorupussinsa. To do -listalla nämä lorupussit ovat olleet kuukausitolkulla, ensin ehkä enemmän omasta innostuksestani johtuen, mutta perhekahvilassa tytötkin keksivät lorupussin riemut. Onneksi tulee joulu, ja joulupukin lahjasäkki kaipasi jotain kivaa täytettä -hommiin siis!

Lorupusseilla on kokoa 23 x 28 cm ja ne on ommeltu vuoritetuiksi, tikattu nauhakuja kulkee päällikankaan ja vuoren välissä. Solmimisnauhoihin laitoin stopparin ja helmet päihin koristeeksi. Isot maatuskat ovat applikoidut, tarkoituksella yksinkertaisella ompeleella hieman "huolimattomasti" piirrosmaista jälkeä tavoitellen.





Ja sitten ne itse lorukortit.. olipahan työ, mutta tulipahan tehtyä! Tein yhteensä 24 lorukorttia, 12 erilaista, kaksi kutakin lorua. Lorukorttien kuvat poikkeavat tarkoituksella toisistaan hieman, loru kääntöpuolella on kuitenkin molemmissa sama. Kuten perinteeseen kuuluu, vihjaa kuva lorun sisällöstä. Valmiit lorukortit laminoin ohuella laminointimuovilla paremman kestävyyden toivossa. Hieman jännitti kuinka laminointikone suhtautuu useampiin paperikerroksiin, juuttinarun säikeisiin ja ohueen pitsiin, mutta korttien mentyä pari-kolme kertaa laminointikoneen läpi liimautuivat koristeet kivasti paikoilleen.

Aattoa odotellessa..

Linja-auto

"Ajetaan me varo-varovasti,
 ettei kaatuisi kallis lasti,
 suoraa tietä, suoraa tietä,
 mäkiä on matkan varrella.
 Pois mummot ja vaarit alta,
 tie näyttää kapealta,
 mittari näyttää kahdeksaakymppiä
 jarrut on epäkunnossa!"


Lammas

 "MIAU! Minun kissani
 HAU! Minun koirani
 RÖH! Minun possuni
 KOT KOT! Minun kanani
 AMMUU! Minun lehmäni
 KUKKOKIEKUU! Minun kukkoni
 Lammas sanoo BÄÄ BÄÄ!"


19.12.2011

Tuike ja Välke




Tuikkulyhdyt Tuike ja Välke syntyivät sattumalta. Lasipurkkeja on kerätty ja posliinitussi on ostettu toista projektia ajatellen, mutta iltasella glögilasi kädessäni istuen päätinkin kokeilla jotain muuta. Tulostin tekstit sopivalla fontilla, leikkasin irti ja teippasin purkkien sisäpintaan. Tämän jälkeen jäljittelin tussilla mallin mukaan, annoin kuivua ja kietaisin koristeeksi paperinarun johon sujautin pienen kulkusen. Nopeasti kaunista ja ennen kaikkea edullista - sisustuskaupassa vastaavista saa pulittaa pitkän pennin. Ekologisiakin ovat. Tykkään!

9.12.2011

Kangasmuovikasseja


Pukinpajassa on oltu ahkeria! Ompelukone surraa iltaisin tuntitolkulla ja päätonttu joutuu hätyyttelemään lahjavastaavatonttua jotta joskus pääsisi nukkumaankin. Mutta ollaan me saatu jotain valmiiksikin! Isoisovanhemmille joululahjaksi surauttelin kangaskasseja tuttuun tapaan muovikassin kaavalla, tällä kertaa huolittelin kassin suun ja kahvat alavaroilla. Siistimpää jälkeä tuli, mutta yhtään sen vaivattomampaa ompelu ei ollut kuin kanttaamalla huoliteltunakaan. Pikkutonttujen kanssa kasseihin painettiin kädenjäljet ja niiden alle tekstattiin kyseisen tontun nimi. Vastaavia tehtiin isänpäivälahjoiksi, joten puuha taisi olla neideille tuttua ja mieleistä.


Kasseihin sujautetaan täytteeksi kranssit. Nämä taitavat olla niitä harvoja joululahjoja joita uskallan enää blogata, sen verran tarkkakorvaisia ja -silmäisiä tonttuja tiedän täällä käyvän tiedustelumatkoillaan. ;)

8.12.2011

Risukransseja






Muotoile koivurisuista -kurssilla syntyi Alvarin lisäksi kransseja, tässä osa niistä. Innostuin ehkä hieman liikaa, mutta kranssit ovat onneksi aina tarpeen. Koristeluissa yritin pitäytyä kierrätyslinjalla ja siinä lähestulkoon onnistuinkin. Pitsiä, rusetteja, nappeja ja nauhoja löytyy jälleen, ja fimomassasydämetkin löysivät viimein paikkansa!

7.12.2011

Virkatut lippikset





Loppusyksystä valmistui virkattu lippis Novita -lehden (syksy tai talvi 2011) ohjeen inspiroimana, lankana Kelo ja koukkuna nro 6, lipassa nro 4. Itse ohjetta en loppujen lopuksi käyttänyt juuri lainkaan, sillä mallin mukaan tehty pipo ei istunut päähäni ollenkaan. Purkamista ja uudelleen virkkaamista siis riitti, mutta nyt on pipo päätä myöten sopiva.




Myös ystävä sai itselleen pipon kun tykästyi malliin. Vaikka kantapään kautta on tullut todettua että lastenhoitoon ei päde 'siinähän sitä kaksi menee missä yksikin' niin käsitöissä se melkein menee. Tai ainakin koitan uskotella itselleni niin.. ;)

2.12.2011

Naulakoita


Fiilistelyvaroitus! Olen niin innoissani uuden oppimisesta ja kokonaan tuntemattoman käsityöalueen valloittamisesta että hädin tuskin pystyn bloggaamaan näitä naulakoitani. Joku puuseppä ehkä nauraisi partaansa nähdessään nämä rakenteeltaan yksinkertaiset ja toteutukseltaankin simppelit naulakot yhdistettynä hehkutukseeni (oikeastaan näin jo kurssilla vähän kävikin), mutta mitäpä siitä. Minä osasin! :)

Laskeskelin että edellisen kerran olen koskenut puutöihin ala-asteella kolmannella luokalla, josta on aikaa siis jo..  no, on siitä tarpeeksi aikaa. Kotona ollessa mieli ja kädet kaipaavat haasteita, joten ilmoittauduin pitkään haaveilemalleni kansalaisopiston puutyön peruskurssille. Ja puutöihin nimenomaan juuri siksi, ettei mitään ennakko-osaamista ollut ja halusin kokeilla jotain aivan muuta kuin "pehmeitä" käsitöitä. Alkeista lähdettiin opettelemaan ja muutaman kerran jälkeen päästiin omien töiden kimppuun. Tavoitteena oli tehdä jotain käyttökelpoista, mutta kuitenkin tarpeellista ja riittävän yksinkertaista.



Ja niin syntyi hattuhylly. Muutamaa esimerkkimallia soveltaen piirtelin meille eteiseen mittatarkasti sopivan hattuhyllyn. Voi sitä onnistumisen riemua! Yllättäen hyllyn maalaaminen osoittautui kaikista haastavimmaksi osuudeksi, mutta siitäkin selvittiin.




Samalla teemalla jatkoin kylpyhuoneeseen tulevan pyyhenaulakon kanssa, yksinkertaiset sorvaukset yhdistettynä valkoiseen maaliin ja takorautaan tuntuu toimivan.




Eikä koskaan kannata tehdä vain yhtä, joten tein vielä toisen ja kolmannenkin naulakon pienemmillä koukuilla, nämä wc-tiloja silmällä pitäen.



Oih voih, pää ehtii ideoida uusia toteutettavia juttuja niin nopeasti etteivät kädet ehdi mukaan. Sitähän pitää tehdä puuverstas kotiinkin! Ei taida joulupukki toimittaa sirkkeliä tai lehtikuviosahaa? =)

28.11.2011

Alvar


Alvar on vallaton risulintu. Alvar syntyi kansalaisopiston "Muotoile koivurisuista" -viikonloppukurssilla, ja lennähti kiven päälle ihmettelemään maailmaa. Se on vielä untuvikko ja siksi sen siivet ovat pörheät ja ilme ihmettelevä.



Kurkista minua nyt vielä tältäkin sivulta, aika komeat siivet vai mitä? 

Vaikka lintu näyttää huolettomalta ja yksinkertaiselta, sen tekemiseen vierähti tunti jos toinenkin. Ja tekijältä kasa varapäreitä..  Materiaaleina kurssin töissä käytettiin pääasiassa koivurisuja ja rautalankaa eikä Alvarkaan tee siitä poikkeusta. Jos aikaa olisi riittänyt, lintuja olisi varmasti syntynyt lisääkin. Toisaalta hyvä näin, eipähän palaneet minulta kaikki päreet risujen kanssa painiessa..


Mitä? Minustako se kirjoitti?! 

25.11.2011

Joulukortin korvikkeita






Useana vuonna olen tehnyt joulukortit ajatuksella 'jotain muuta kuin perinteinen postikortti'. Huopakuvio yhdistettynä sopivaan nauhaan, koristeeseen tai somisteeseen on toiminut useimmiten kivasti, ja kortti on pysynyt simppelinä ja nopeana askarrella. Kuvien kuusesta ja porosta uupuu näköjään tervehdyslappu, mutta niissäkin sellainen on ollut kiinni samaan tapaan kuin ylimmän kuvan enkelissä on. Näiden joulu"korttien" juju piilee siinä että tervehdyksen saa irti, ja koristeen voi lykätä vaikka joulukuusta koristamaan.

Jälkikäteen olen harmitellut ettei ole tullut tallennettua lähetettyjä joulukortteja mitenkään, mutta onneksi joulukoristeiden seasta löytyi sentään näiden kolmen mallit. Ja muutama muu ylimääräinen..




24.11.2011

Tontun Tupa



Ensimmäisenä adventtina Tonttu muuttaa meille asumaan. Tontun Tupa on pikkuinen, mutta kuitenkin sen verran suuri, että sinne mahtuu monenlaista pientä yllätystä löydettäväksi joulua odotellessa. Sinisen ikkunan takaa löytyy pienet yllätykset ja salakäytävästä (jonne pääsee sisään alareunassa olevien kolmen napin vierestä) voi hyvällä onnella löytää isompiakin aarteita.




Tontun Tupaa ommellessa pääajatus oli tehdä pienille puolitoistavuotiaille yksinkertainen joulukalenteri, joka pitäisi sisällään muutakin kuin herkkuja tai tavaroita. Talo on lähes 70 cm korkea ja leveyttäkin 23 cm. Tuvan alaosassa olevaan, sivusta aukeavaan A5-kokoiseen taskuun saa sujautettua esim. leivontaessut, kaulimet tai vaikka tonttulakit riippuen siitä onko kyseisenä päivänä ajatuksena leipoa pipareita tai viettää kerhossa pikkujouluja. Pienempään taskuun saa jemmattua rusina-askin, mandariinin, heijastimet ym. yllätykset. Ja jos (kun) joku joulu myöhemmin tuntuu siltä että tarvitaan perinteisemmät joulukalenterit numeroituine pusseineen, voi Tonttu siirtyä posteljooniksi ja huolehtia kaikista saapuvista joulukorteista sujauttamalla ne taskuunsa. :)

Inspiraation lähde ja ohjeita, mikäli joku muukin innostui ajatuksesta!

19.11.2011

Tuohikoristeita




Tuohi on kaunista. Jemmasin polttopuiksi tehdyistä koivuista irroitettua tuohta aikani, enkä raaskinut käyttää sitä mihinkään. Koska armas kanssaeläjä ei aina oikein tykkää askartelu- ja käsityömateriaalien haalimisestani (varsinkaan jos kaapit alkavat täyttyä tuohella, sammalella, risuilla ja kävyillä), piti kiireesti keksiä tuohelle käyttöä.

Nämä joulukuusenkoristeet ovat siis askarreltu tuohesta, paperinarusta sekä muovikristalli- ja puuhelmistä. Tuohen saa näppärästi rullautumaan tipauttamalla ohuita suikaleita kiehuvaan veteen ja odottamalla hetken. Mitä ohuempi tuohensuikale on, sitä nopeammin ja siistimmin se rullautuu. Tuohirullien kuivuttua siistin ylimääräiset riekaleet ja huonosti käpristyneet kohdat ja kieputtelin tuohirullat paperinarun ja helmien kanssa roikkuviksi koristeiksi. Liimaa ei tarvittu, sillä rullan sisään jäävien solmujen määrällä (pari-kolme) sai tuohirullat näppärästi lukittumaan paikoilleen. Kuumaliimakin toimisi varmasti hyvin.