Kaksikymmentä timantinmuotoista himmelikoristetta ja yksi valosarja. Päättäväinen selviytyy siitä yhdessä päivässä, hieman verkkaisempi rakentaa valonauhan viikossa. Ilman valoa himmelinauha on kaunis ja keveä, hämärän laskeutuessa näyttävä ja dramaattinen. Valon ja varjon leikki, graafiset, lähes origamimaiset seinälle piirtyvät kuviot ja höyhenenkevyt olemus vangitsevat. Kirjoitin vuosi sitten siirteleväni himmelivalosarjaa huoneesta toiseen osaamatta päättää minne se sopisi parhaiten, ja huvittuneena huomaan tekeväni niin edelleenkin. Onneksi käsite 'jouluvalo' on laajentunut käsitteeksi 'kausivalot', joten himmelivalonauha saa loistaa ikkunassa (ja useammassakin huoneessa) lokakuusta pitkälle kevättalveen.
Ja hei, kiinnostaako oman himmelivalonauhan tekeminen? Ohje löytyy nyt uusimmasta Kodin Kuvalehdestä (nro 21/2016) 'Yhden illan juttu'-osiosta. Siellä kurkistaa tuttu naama. :)