30.1.2015

Väriterapiaa





Tammikuu. Pitkä ja harmaa. Asiaa ei helpota kankaattoman kuukauden haaste, johon menin osallistumaan, ja jonka sittemmin mokasin, kuinkas ollakaan. Tavoitteena oli olla hankkimatta kangasta sentin senttiä tammikuun aikana, mutta plussaa taisi kantautua talouteen lopulta metri poikineen. On se nyt kumma kun ei selkärankaa löydy! 

On sitä silti ommeltukin, huonossa omassa tunnossa rypemisen lisäksi, siis. Tässä tilkkulaatikon aarteista parin vuoden takaa. Kuosilliset kankaat eivät enää tätä nykyä saa suuria väristyksiä aikaan ompelijassaan, mutta neitokaiset olivat onnensa kukkuloilla: "Nää on niin ihanat, niin pehmeät! Ja miten hieno aarretasku!" Leggarit niin ikään tilkkulaatikkokamaa. Joskus suosikkivaatteet syntyvät vahingossa. 


16.1.2015

Tylliunelmia








Jos edellinen postaus tylliunelmista ei vielä aiheuttanut yliannostusta, niin tämä pläjäys hoitanee homman kotiin. Prinsessaunelmia tutulla kaavalla - paljon pehmeää tylliä, hyväksi havaittua harsomaista voileeta ja kimaltava vyötärokuminauha. Näissä voilee päällä, aiemmin ommelluissa voilee toimitti vuorin virkaa. Kaksi hulmuavaa hametta omille, yksi prinsessaikäiselle kummitytölle. Niin tykätyt, niin överit!

13.1.2015

Prinsessaikä




¨

Neljävuotias. Hauska ikä - määrätietoinen ja itsevarma. Reipas ja iloinen. Ja niin prinsessainen! Harsoa, hörhelöä, helmaa ja kimalletta riittää jopa siinä määrin, että tämä äiti alkaa kärsiä yliannostusoireista. Eikä kai ihmekään, oma prinsessavaihe on todistettavasti ollut hyvin lyhyt ja huomaamaton, jos sellaista nyt ikinä on ollutkaan. Oikeastaan on aika hauskaa seurata tätä satumaista ilakointia sivusta, ja salaa hämmästellä neitokaisten päättäväisyyttä prinsessavaiheessaan. Jos talvihaalarin voisi selitysten pituuden perusteella syrjäyttää ulkoilun ykkösvaatteena, meillä kuljettaisiin tällä hetkellä tyllihameissa niin sisällä kuin ulkonakin. 

Tyllihameet ommeltu ( koko 116 cm) Eurokankaan harsotyllistä ja verhovoileesta, vyötäröllä leveä kultainen vyötärökuminauha. 

6.1.2015

Jänismetsälle mars!







Muistatteko vielä sen palautteen, jonka sain syksyllä lettilegginsseistäni? Että 'ihan kivat, kyllähän noilla vois talvella jänismetsälle lähteä.' Silloin uhkasin ommella rakkaalle kanssaeläjälle kokokerraston letistä, sittemmin tulin kuitenkin järkiini. Joitakin kuukausia myöhemmin minut yllätettiin kysymyksellä, ihan noin vaan ohimennen, "Voisitko ommella mulle siitä letistä metsästyspipon? Sellaisen, joka sopis talvimetsästykseen?". Todellakin! 

Niin tuli pipo. Tuli vielä ahkeraan käyttöönkin! Ja nyt kuvia katsellessani ymmärrän, miksi nimenomaan lettikangas on tähän pipoon aivan omiaan. 

4.1.2015

Collegetunikat pitsisomistein




Ajoittain tekee hyvää haastaa itsensä. Tällä kertaa haaste oli lyhyt ja yksinkertainen - aikaa kaksi tuntia, ei minuuttiakaan yli. Toinen, koko tammikuun kattava haaste, on käyttää ompeluun vain ja ainoastaan taloudesta jo löytyviä materiaaleja. Mieluiten niitä mahdollisimman kauan nurkissa marinoituneita.






Tavoitteenani oli ommella collegetunika. Omalla, ennen testaamattomalla kaavalla, pitsisomistein. Jännitin ehtisinkö, sillä absoluuttinen aikaraja ei koskaan ole ollut oma juttuni. Tieto aikarajasta teki kuitenkin ennakkovalmisteluista niin huolellisia että aikaa yhteen paitaan kului vain 40 minuuttia. Olkoon toinen siis!




Väljähkö kellomainen malli, kaarretut etu- ja takakappaleet, yksinkertaiset sävy sävyyn sopivat pitsisomisteet. Täydellinen yhteensopivuus lanttileggareiden kanssa. Raati kelpuuttanut, tehtävä suoritettu!

2014 kootut


Vuosi 2014 on ollut varsin tiivis ja elämäntäyteinen. Blogin historiassa ensimmäinen, jona on ollut ajoittain vaikeaa löytää aikaa kirjoittamiselle. Toisinaan intoa olisi ollut, mutta aikaa ei löytynyt nimeksikään. Toisinaan aikaa taas löytyi, mutta kroppa ja mieli hakeutuivat yhdessä tuumin sohvannurkkaan eivätkä päästäneet aikomusta toteuttamaan itseään. Kaikesta huolimatta vuosi 2014 on ollut käsillä tekemisen suhteen inspiroivin ja luovuutta ruokkivin pitkään pitkään aikaan. Hyvää flow'ta on ollut enemmän kuin aikoihin, vaikkakin määrällisesti tekeminen on ollut vähäisempää.


Tammikuu



Helmikuu



Maaliskuu



Huhtikuu



Toukokuu



Kesäkuu



Heinäkuu



Elokuu



Syyskuu



Lokakuu



Marraskuu



Joulukuu



Paljon on vielä suunnittelun asteella, piirroksina paperilla, roikkumassa nuppineuloilla ilmoitustaulussa, kiehtovina ajatusleikkeinä, viittä vaille valmiina toteutukseen. Mitään lupauksia en uskalla antaa, mutta uskoisin vuoden 2015 tuovan mukanaan vielä määrätietoisempaa omaa suuntaa, selkeyttä, tekemisen meininkiä. Sellaista mielenkiintoista seikkailua!