13.4.2015

Lepakkohihat




Alkuvuodesta suunnittelin toteuttavani Project 333:n. Mylläsin vaatekaapin, tein kasoja, myin vaatetta, kierrätin ja laitoin pienen laatikollisen sivuun "jos vaikka joskus tarvitsisin". Jos kyseistä laatikkoa ei avata puoleen vuoteen, päätyy sekin sisältöineen eteenpäin. Ja miten helppoa pukeutumisesta on tullutkaan! ...paitsi että mulla ei edelleenkään ole mitään päällepantavaa. 

Onneksi on ompelutukiseura, ja seurassa mm. taitava kaavoittaja Sanne-Maija HommaHuoneelta. Sanne-Maijan kaavalla ja opastuksella syntyi lepakkohihainen paita, joka on ihan minua. Ehkä edelleen sarjaa 'pötkylävaatteet', mutta niin ihana, vilpoinen ja laskeutuva päällä. Ja minkäs teet - kerran pötkylä, aina pötkylä? Jos on vinkkejä hyvistä, hieman istuvammista kaavoista, saa ilmiantaa! En lupaa kokonaan luopua pötkylöistä, mutta aina kannattaa yrittää.

4 kommenttia:

  1. Sinä olet kuule niin virtaviivainen pötkylä, että :). Saa pitää päällään sitä mitä haluaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Virtaviivainen pötkylä! :) <3 Ethän käsitä väärin - pötkylä kuvaakin nimenomaan suosimaani vaatetyyliä, jossa näköjään edelleen(kin) päälinjana väljyys, suoralinjaisuus ja reiluus. Rakas kanssaeläjä on muinoin antanut termin vaatteilleni, vissiin vinkkinä että joskus vois olla jotain muutakin kuin ko. telttatunikahuppareita. ;) Ja kieltämättä kyllähän H/Y-mallinen pitkäselkäinen ihminen vähän hassulta saattaa näyttää pötkylävaatteissa, ei ihan oppikirjan mukaan mene omien hyvien puolien korostaminen! ;)

      Poista
  2. Aivan ihania vaatteita teet. Niin hienoja, mutta samalla yksinkertaisia ilman liikoja krumeluuksia ja näyttää aivan upealta sun päällä. Ihan kateelliseksi tulee. Kai se pitää itsekin alkaa kaivamaan ompelukone kaapin perältä, että joskus osaisi yhtä hienoja vaatteita tehdä...

    VastaaPoista