25.11.2014

Pikkumekkosia




Varsin hoppuinen syksy, etten sanoisi! Ompelukone on saanut levätä omassa rauhassaan, eikä muissakaan kässäjutuissa ole liioin kehumista. Sen verran kuitenkin ryhdistäydyin, että syyskuussa vuoden täyttänyt kummityttönen sai avata paketin josta löytyi kaksi liivimekkosta. Kummassakin on käytetty omaa kaavaa (86/92 cm) ja kangasvarastojen kätköistä löytyneitä aarteita, niitä kauneimpia ylijäämäpaloja.

Hieman alkaa tämä ajankäytön epäsuhta vaivata, tonttuhommat kun koputtelevat jo nurkan takana ja työn alla olisi vino pino arjen askareitakin. 'Pause' -nappia kaivataan!


5.11.2014

Kasvihuone - syksyn hämärtyessä




Muistatteko vielä kasvihuoneprojektin josta alkukesästä kerroin? Se ei suinkaan ole unohduksissa, itseasiassa nyt ollaan jo hyvin lähellä valmista. Vaihe vaiheelta kasvihuone nousi harjakorkeuteensa, ja sai kunnostetut ja uudelleen maalatut ikkunat ympärilleen sekä valokatteen katokseen. Pienen harkinnan jälkeen päätin lisäksi kivetä kasvihuoneen lattian edelliskesäisen pihakiveyksen jäljiltä jääneillä ylijäämäkivillä. Kiveys on paitsi siisti, myös käytännöllinen - kasvihuoneen puhtaanapito on helpompaa ja mikä mahtavinta, kivet keräävät valtavasti lämpöä aurinkoisen päivän aikana ja luovuttavat sitä sitten takaisin viileinä öinä pitäen kasvihuoneen lämpötilan suotuisana pitkälle syksyyn.




Helteisen kesän taituttua syksyksi ja ilmojen viilennyttyä päästiin tekemään päätykolmioita. Ja miksi päätykolmiot tehtiin vasta lämpötilan laskettua riittävästi? Suurien ikkunoiden vuoksi kasvihuoneen tuuletusta ei saada hoidetuksi avattavilla ikkunoilla, joten irrotettavat päätykolmiot toimittavat tuuletusikkunoiden virkaa. Kasvihuone on tiivis päätykolmioiden ollessa paikoillaan joten kasvukauden saa toivottavasti käyntiin hyvissä ajoin toukokuun alkupuolella. Toisaalta keskikesän helteillä lämpötilaa voi hallita tehokkaalla tuuletuksella poistamalla kolmiot. Jatkuva ilmanvaihto tapahtuu räystäiden alta riippumatta siitä, ovatko kolmiot paikoillaan vai eivät.





Sisäänkäynti kasvihuoneeseen tapahtuu pääoven virkaa toimittavan kapean avattavan ikkunan sekä sen vieressä olevan pienen oven kautta. Myös näitä voi säätää valitsemalla onko avoinna pelkkä kapea ikkuna vai molemmat, sekä ikkuna että ovi. Mikäli erillistä lisäovea ovea ei tarvitse lisätilan tarpeen vuoksi avata, esim. suurempien ruukkujen, multasäkkien ym. kantamisen yhteydessä, se pysyy aloillaan työntösalvan avulla.




Vaikka varsinaisesta koko kesän kasvukaudesta ei vielä tänä vuonna päästy nauttimaan, saatiin sadoksi siitä huolimatta pieni korillinen tomaatteja. Ja palkaksi sitä kiireetöntä istuskelua tomaatintaimen juurella, höyryävän kahvikupin kanssa, ilta-auringon laskiessa.. Eikä tuo hassummalta näytä iltavalaistuksessakaan! 

Ja itsekö tein? En olisi osannut. Kaikki kunnia kuuluu rakkaalle, mahdottoman pitkäpinnaiselle kanssaeläjälleni! Itse toimin tehokkaana yleishäseltäjänä, josta taisi ajoittain olla jopa enemmän haittaa kuin hyötyä, mutta kyllä mä kovasti yritin. Nyt talviteloille tämä projekti, jotta sen voi kaivaa sitten taas maalis-huhtikuussa ajankohtaisena esille. Eikä siihenkään ole enää kuin viitisen kuukautta! 


2.11.2014

Essu ja kintaat






Eskarilainen, iso neitonen jo, täytti kuusi vuotta. Innokkaalle leipurille ja äidin apulaiselle lahjapakettiin käärittiin leivontaessua, patakinnasta ja pannulappua. Kaupan hyllyltä lahjaa lähti täydentämään vielä lasten kaulin ja puinen pullasuti. Patakinnas ja pannulappu eivät ehkä tositoimiin pääse lämmöneristyskykynsä puutteellisuuden vuoksi, mutta onneksi päivänsankarin pihaan on ilmestynyt uutukainen leikkimökki, jonne on suunnitteilla kahvila. Ja kahvilassa jos jossain tarvitaan leivonnan apuvälineitä!

Essun kaava on oma, patakinnaaseen kurkistin suuntaviivoja Mekkotehdas -kirjasta. Kangas löytö Eurokankaan palalaarista aikojen takaa. 

Blogi jatkaa hiljaiseloa elellen. Käyn läpi ensimmäistä "blogikriisiäni", pohdin mitä, miksi ja ennen kaikkea miten. Ihan sentään lopettamista en ole harkinnut, mutta melkoisia ärsyynnyspuuskia oma tietotekninen osaamattomuus kyllä aiheuttaa. Tai ehkä se on itsekritiikkiä, mistä sitä tietää. Toisaalta bloggaamista on takana jo reilusti yli kolme vuotta, joten on kai se tervettäkin syväluodata omia tarkoitusperiään. Tänään korvaani kantautui kuitenkin kauniita lausahduksia ja kannustustakin, joten ehkä tästä(kin) ajan kanssa selvitään. Nenä pystyyn ja kohti syvempää nörttiytymistä! ;)