28.8.2014

Valkoinen




Fiilis. Aina ei tarvita sanoja eikä selityksiä. On värejä, sävyjä, pintoja, tuntemuksia. Hetkiä. Ajatuksia, ideoita. Vahvoja visioita, joita ei osaa pukea sanoiksi. Tarkkaa työtä ja hassua sattumaa. 






Valkoinen, kauempaa nopeasti katsottuna lähes tyhjältä vaikuttava taulu on maalattu akryylimaaleilla 80 x 150 cm kankaalle. Lähemmin tarkasteltuna taulusta nousee esille monenlaista pintaa, kiiltoastetta ja värisävyä. Hiekkalaatikko- ja tasoitehiekka toimii tavalliseen vesiohenteiseen sisämaaliin sekoitettuna oikein mallikkaasti tuomalla tauluun struktuuria. Teoksen valmistuttua esitin rakkaalle kanssaeläjälleni kainon pyynnön ripustaa taulu seinälle. Pyyntöä seurasi kysyvä kulmienkohotus ja hetken hyväksyvä hiljaisuus. Liekö jo niin tottunut näihin tuusauksiini..?





Osuva taulu juuri tähän hetkeen - paljon tunnetta, heijastuksia, lupauksia tulevaisuudesta, täynnä hyvää fiilistä ja kivoja yksityiskohtia. Rosoinen ja vähän keskeneräinenkin, mutta sellaisenaan juuri täydellinen. 


24.8.2014

Baggy -housut





Syksy ja arki saapuivat ryminällä. Sitkeästi viimeiseen saakka kiskoin jalkaani vilpoisia kesähousuja ja varvassandaaleja, mutta nyt paatuneimmankin kesäfiilistelijän on viimein luovutettava. Olen joskus tainnut ohimennen sivutakin tosiseikkaa että töissä saan kulkea päivät pitkät rennoissa vaatteissa - itseasiassa mitä rennommat ja joustavammat, sitä paremmat. Iänikuiset tuulihousut ahdistivat kuitenkin jo pelkkänä ajatuksenakin, eikä niiden siisteystasossakaan ole puolen vuoden käytön jälkeen kehumista. Kun "lähikaupan" Kestovaippakaupan Essi sitten vinkkasi tästä uudesta Onionin (4029) kaavasta ja samalla hetkellä kauppaan saapuneista meleeratun harmaista joustocollegeista joihin löytyi tismalleen mätsäävät resorisävyt, oli ostokaavaa suorastaan pakko päästä kokeilemaan!






Ja voi että miten tykkäänkin! Siistimmät kuin monet kaupan collegehousut, vyötäröltä istuvat ja lahkeessa riittävästi pituutta. Kapeat mutta kuitenkin selkeästi housumaisemmat kuin pelkät leggingsit. Tummanharmaissa noudatin kaavaa lähes kirjaimellisesti, vaaleanharmaissa lisäsin lahkeisiin leveyttä n. 16 cm jonka keräsin pussiksi pitkien samansävyisten resoreiden avulla. Ja tuo joustocollege - ikiliikkujan unelma! Joustaa, venyy, kestää ja palautuu. Voi kun itsekin palautuisi samalla tavalla viikonlopun megaluokan räpbileillasta.. ;)


Postaus toteutettu yhteistyössä Kestovaippakaupan kanssa.



1.8.2014

Koiran sadeviitta



Enää 18 päivää siihen, että suuri metsästäjänalku pääsee maille ja mannuille lintuja jahtaamaan. On sitä odotettukin, talouden miesväki -isäntä ja koira- etenkin! Koska syksyä taitetaan enemmän tai vähemmän vaihtelevissa retkimaastoissa ja olosuhteissa, todettiin, että koira hyötyisi jonkinlaisesta sadetakista, taukopussista, tai tuulensuojasta, johon voisi tarvittaessa kylmemmälläkin säällä huilitaukojen aikana kääriytyä.



Ompelin siis herralle sadeviitan hyvin yksinkertaisella kaavalla vedenpitävästä, asiaankuuluvasti kuvioidusta teknisestä kankaasta. Kappale on kooltaan n. 140 x 100 cm, jonka pitkiin päihin (ylä- ja alareunat) on ommeltu kuminauhakuja. Kuminauha kiristetään erillisellä nyörikiristimellä, joten viitta on nopea pukea ja riisua. Lyhyet sivut on päärmätty ja yläreunaan on kiinnitetty pikaklipsit n. 15 cm välein (kuvassa). Alareunan kiristysnyörin ansiosta viitan saa vedettyä pussille osittain koiran alle, joten lämpö pysyy mukavasti pussin sisässä. Tarvittaessa pohjan voi jättää myös avoimeksi, jolloin koira pystyy hieman liikkumaan, esim. käymään makuulle, pussin kanssa. Kangas oli edullinen löytö Eurokankaan palalaarista, kuminauhanyörit ja klipsit vanhoista vaatteista kierrätettyjä. 



Koska kyse on kuitenkin vilkkaasta ja uteliaasta eläimestä, jää nähtäväksi kuinka sadeviitta palvelee tositoimissa. Esitestauksen perusteella mallikappale on kuitenkin hyväksytty.



"No niin... tuliko se asia jo selväksi? Pääsisinkö nyt pois täältä muovipussista?"