29.11.2013

Kummitytölle kastepäivänä





Askartelin pienelle neitokaiselle tyttömäisen onnittelukortin kastepäiväkseen. Vaaleanpunaista (tottakai!), perhosia ja aavistus helmiäistä puhtaanvalkoisen ja hennon harmaan sävyissä. Jälleen monikäyttöajattelua - kortin voi toki säilöä pelkkänä korttina isossa pinossa, mutta halutessaan sen voi myös kehystää kolmiulotteisena vitriinikehykseen tähän tapaan. Voih, tuo Martha Stewardin perhosleikkuri on vaan niin ihana! Paras askartelusijoitukseni tähän mennessä, kun en uskalla edes unissani suoda ajatuksia Sizzixin Big Shotille. Ties minkälaisen hurahduksen aiheuttaisi ihmisessä sellainen. Peitetikkikoneesta nyt puhumattakaan..

25.11.2013

Nurinkurinen!


Ompelin paidan. Ei mulla muuta. Railakasta maanantai-iltaa! 

(Muita sovelluksia paidasta löytyy täältä ja täältä. Kangas ihanaa Noshia.)



24.11.2013

Lokerikon tuunaus



Varastossa sijaitseva ompelunurkkaus on kipeästi kaivannut jonkinlaista järjestystä. Tai no, mikäli rakkaalta kanssaeläjältä kysytään, aika isoakin järjestystä. Myönnettäköön, aina varastoon ei ole edes mahtunut yhtä askelta pidemmälle sisälle, joten kritiikki on ollut aiheellista.



Kesäkirppikseltä tarttui mukaan lokerikko, jollaista olen ompelunurkkauksen lankarullakaaosta selättämään kaivannut. Pitkän harkinnan jälkeen väriksi valikoitui valkoinen, vaikka alkuperäisasuun jättäminenkin houkutteli. Maalaus ei sujunut aivan ongelmitta (ei sitä turhaan neuvota hiomaan ennen maalausta ja maalauskertojen väleissä..), joten piilotin virheet tapetinpalojen taakse. 



Lähtökohta on tässä. Aika mehevä muutos, vai mitä!


Viisivuotiaalle



Viisivuotiaan sukulaistytön synttäritoive oli oma olkalaukku. Tämä epävirallinen täti penkoi kangasvarastojaan, löysi hieman paksumpaa pinkkiä puuvillaa ja Finlaysonin 'Taimi' -kankaan jämät. Kaavan piirsi nopeasti omaa ajatusta myötäillen, ja koristukseksi napit ja rusetit, tietenkin.




Mekkotehtaan kirjassa on näppärän pinnityynyn ohje, sellainen kassille kaveriksi.



Tyttömäinen paketti. Onnea synttärisankarille!


10.11.2013

Hattarakekkerit






Viljamin puodin Hattarakekkerit -trikoo veti maton jalkojen alta välittömästi. Aivan ihana kuosi, erilainen kuin mitä lastenkuosit aika usein kangaskauppojen hyllyillä ovat. Onhan se hempeää, mutta kyllä näille kolmevuotiaille neitokaisille saa ollakin. Vaikka ihastuinkin kuosiin täysillä, nuukailin oston kanssa ja tilasin vain yhden korkeuden. Takakappaleet ja toiset hihat kierrätin vanhoista vähällä käytöllä olleista trikootopeistani. Takakappaleille hypähtivät sekä pingviini että pesukarhu, sävy sävyyn tietenkin. Paitojen tekniset tiedot ovat jälleen sitä samaa - kaava oma sovellus perusraglanista, koko 104/110 cm. 




Aika usein minulta kysellään miten saan lapset onnistumaan kuvissa niin hyvin. Eihän se aina onnistu vaikka mitä tekisi, mutta kuten kuvastakin näkyy, lahjonta toimii meillä aika hyvin. Tarkalla yksityisyyttä suojaavalla rajauksella saa oikein kätevästi hassahtaneen ilmeen kuvatkin käyttöön, jos kuva vaan muuten on ilmettä lukuunottamatta terävä ja hyvä. Ja sitten kun on niitä päiviä jolloin mikään ei käy, niin silloin on turha edes yrittää. Nyt on kyllä muutenkin menossa sellainen vaihe että äiti on ihan tyhmä kun se aina kuvaa. Niin joo, ja kuvien määrähän on kyllä lähes ratkaisevin tekijä - yhtä onnistunutta kohti saatan napata 15-20 epäonnistunutta kuvaa. Siinä sitä on sitten ruotimista.. 


Jopoja






Olen rentojen vaatteiden suurkuluttaja. Kyse ei ole siitä ettenkö tykkäisi käyttää siistimpiäkin vaatteita, kyse on käytännöllisyydestä - päivät pitkät lattialla töissä kontatessa joustavat housut ja väljät paidat tulevat enemmän kuin tarpeeseen. Paksut collegepaidat ovat useimmiten kuitenkin liikaa, joten tein kokeiluun neuloshupparin. 

Hupparin kaava on 'Joka tyypin kaavakirjan' naisten peruspaidasta reilulla kädellä muokattu ja huppu kaavoitettu itse alusta asti. Solmimisnauhat tulevat hauskasti vinoon hupun sivuun ja helmallakin riittää mittaa. Viimeistelyksi ylipitkät resorit hihoihin ja helmaan, litteän nauhan huppuun löysin Prisman kengännauhavalikoimasta. Moni on tämän sanonut aikaisemminkin mutta toteanpahan asian vielä uudelleen - neulos on paitsi aivan ihanaa ommeltavaa, myös niiiin mahtavaa päällä. Tykkään! <3


5.11.2013

Selätysten



Lapset kasvavat vauhdilla. Kesän jäljiltä tyhjensin neitokaisten vaatekaapista kaikki pieneksi jääneet vaatteet, ja jäljelle jäi vain kaiku. Peruspaitaa ja housua, kiitos!




Neitokaisten paidat ovat pussihihaiset perusraglanit reilusti pidennetyllä helmalla, kokoa 98/110 cm. Paitsi että ihan ilman jujua en taaskaan malttanut vaatekappaleita ommella, joten applikoin epäsymmetrisesti sivusaumojen päälle puuvillakankaiset sydämet. Kelpuutettu käyttöön, vaikka pinkki onkin tällä hetkellä kolmevuotiaille trendsettereille se kaikista rokkaavin väri.


4.11.2013

Tarina eräästä joululahjasta






Jos raportoisin tulevan joulun tekeleistä, olisin aikaani edellä ja hyvissä ajoin valmistautunut. No, osittain olenkin, sillä olen oppinut virheistäni ja aloittanut tämän vuoden pukkitouhut jo hyvissä ajoin heinäkuussa. Miksikö? Pääasiassa siksi, että muistan edelleen elävästi miltä tuntui kohmeisin sormin spraymaalata rautalankaoksia -20 asteen pakkasessa valkoisiksi aatonaattona, ja toivoa, että ne kuivuisivat aatoksi paketointikuntoon. 




Loppu hyvin kaikki hyvin, lahja oli paketissa ja pakettiin oli sujautettu lappu jossa luvattiin pakkasten hellitettyä kasa lisäoksia aattohetkellä hieman harvaksi jääneeseen joululahjavalaisimeen. Pakkaset menivät, ja menivät muuten helteetkin ennenkuin lamppu kattoon saatiin. Nyt se kuitenkin on siellä ja on edeltäjäänsä monin verroin kauniimpi. Omaakin valaisinta voisi siis hieman kohentaa, kun vaan jaksaisi punoa niitä oksia. Ajatuksestakin sormet tulevat kipeiksi!

Tämän vuoden lahjasaldoa esiteltäköön sitten aattoillan jälkeen, mutta kova tohina tuolla pajalla on meneillään joten eiköhän jotain käsillä tehtyä ole tänäkin vuonna luvassa. Sori vaan, sukulaiset! 

3.11.2013

Kännykälle suojaa



'To do' -listan kärkipäässä on keikkunut jo parin vuoden ajan kännykän suojakotelo. Kännykkäkin ehti vaihtua mutta tarve pysyi, kunnes eräänä kun talo oli hetken hiljainen muistin asian. Vartissa valmista, kannatti suunnitella pitkään! Vai olisiko kyseessä ollut saamattomuus...?




Kotelo on hyvin yksinkertainen - pala nahkaa, muotoonleikkaus ja palojen ompelu yhteen. Kiinnikkeeksi kuminauharenksu ja vastapuolelle nappi.




Tykkään tästä valtavasti! Kaikessa yksinkertaisuudessaan niin kaunis - vanhaa nahkaa papan kätköistä ja kulunut metallinen nappi. Ja jospa tuo puhelinkin säästyisi ainakin suuremmilta kolhuilta ja naarmuilta, toisin kuten edeltäjänsä.


2.11.2013

Raitapaitoja





Värisuora raitapaitoja. Yksinkertaista ja nopeaa. Pitkällä ja vielä pitemmällä helmalla. Raitatrikoot Kestovaippakaupasta, kaava 'Joka tyypin kaavakirja 2' -kirjan peruspaidasta omille mitoille hyväksi muokattuna.



Pinkillä paidalla osallistuin lisäksi Movember-ompeluhaasteeseen. Nyt löytyy viikset!