26.12.2013

Peruspaidoista ja siitä, kuinka virheet peitetään.




Ensiksi pahoittelut; olette nähneet nämä paidat (tai oikeamminkin niiden kaksoiskappaleet) jo kertaalleen blogissani. Siksi lyhyestä virsi kaunis. Taannoin oli puhetta käsityöblogien silotellusta todellisuudesta. Siitä, miksi mokista ei voisi reilusti blogata. Omalta kohdaltani vastaus on hyvin yksiselitteinen - usein moka ärsyttää niin paljon että dokumentointiin ei kertakaikkiaan löydy motivaatiota. Mokia kyllä sattuu, ja paljon sattuukin!

Keltainen sydäntunika on yksi näistä epäonnen ompeluksista. Kaikki meni nappiin, kunnes kanttausvaiheessa aloitin kanttauksen vahingossa oikean etukappaleen raglansauman kohdalta. Pikkumoka, legendaarinen lopputulos. Paita näyttää aina siltä että se olisi puettu päälle väärinpäin. Perinteisesti huomasin mokan vasta siinä vaiheessa kun olin jo ehtinyt applikoida sydämen vasemman sivusauman päälle ja paita oli helmakäännettä vaille valmis. Ärräpäiden ärräpää! Hetken kynnyksiä potkittuani painelin nappilaatikolle, etsin näyttävän ison valkoisen napin ja ompelin sen pääntielle virhesaumaa peittämään. Ja niin, nyt paita on oikeastaan paljon alkuperäistä ajatusta hauskempi - nappi toimii katseenvangitsijana muuten yksinkertaisessa tunikassa ja lapsen juostessa karkuun vilahtaa selässä iso sydän. 




Sydäntunikan lisäksi kummityttö löysi joulupaketistaan Kiukkupylly -tunikan. Jokaisella kolmevuotiaalla pitäisi olla teemapaitana tällainen! Kiukutteleva napero näyttää huomattavasti hellyyttävämmältä Kiukkiksessaan, ja ehkä vanhempienkin hermot kestävät ailahteluita paremmin kun tietävät että tulee aika jolloin tunika ei enää mahdu ylle, ja uhmakin lienee selätetty. 


2 kommenttia:

  1. ihanat paidat ja vitsit miten ihanakangas tuossa kiukkupylly tunikassa!mistämoinen kangas?tuommoista tosiaan meilläkin kaivattaisiin:)

    VastaaPoista
  2. Ihanat tunikat! Mullakin on kummityttö, ja mä jo pohdin...hmmmm.... mä oon <3 tohon kiukkupyllyyn.

    VastaaPoista