Olohuone on ollut pitkään ilman sohvapöytää. Oikeastaan pakostakin, sillä kaikki aiemmat kodit ovat olleet suhteellisen pieniä ja neitosten vallattua leluillaan ja tavaroillaan enenevissä määrin tilaa taloudestamme, joidenkin asioiden oli vain siirryttävä ja tehtävä osaltaan tilaa. Mutta nyt, nyt se on jälleen täällä!
Lankkupöytä on erityisen rakas - se on haave umpipuisesta, itse tehdystä kalusteesta, jossa olisi särmää ja luonnetta. Sillä on myös tarina. Sen lankut ovat osa telineitä, jotka ovat olleet pystyssä ympäri kotiamme sen rakennusvaiheessa. Talon valmistuttua telineet purettiin polttopuukasaan, josta kävin nappaamassa parhaat pätkät päältä. Kaikki eri levyisiä, ja juuri siksi aivan ihania. Hioin ja vahasin, ruuvasin kasaan ja kiinnitin teollisuuspyörät alle.
Rakas kanssaeläjäni pyöritteli pitkään päätään, varmisteli moneen kertaan olenko ihan tosissani. Että vain 18 cm korkea sohvapöytä? Että teollisuuspyörät?! Onneksi miehen ystävä oli tokaissut nasevasti: "Kuule, ei meidän tarttekaan ymmärtää, me ei olla taiteilijoita!"
Psst! Kuka muistaa ison pitsimaton?
Näyttää tuo kyllä minunkin silmääni aika matalalta?! Enemmänkin laverilta tai joltain. Mutta hieno joka tapauksessa!
VastaaPoistaMatala se on, mutta käytössä yllättävän käteväksi todettu. Varsinkin lapsiperheessä, jossa pienet mielellään levittävät leikkinsä olohuoneeseen sinne missä muutkin ovat. Ja kuten mies totesi, ainahan pöydän voi viedä autonkorjausalustaksi jos sitä ei enää sisätiloissa jaksa katsella. ;)
Poista