29.1.2012

Söpöstelypipot ne olla pitää!



Neuloin muutama talvi sitten itselleni valkoisen palmikkopipon. Kun pääsin loppuun ja päättelin pipon, huomasin, että pipo on liian lyhyt eikä ylettänyt korville. Purin pipoa riittävästi, neuloin uudestaan ja päättelin. Ja taas pipo jäi lyhyeksi! 'Kolmas kerta toden sanoo' ei onnistunut senkään vertaa, viimeinen palmikkokierros venähti liian pitkäksi. Äh! Pipo jäi laatikkoon lojumaan.

Pari vuotta myöhemmin siivosin laatikkoa muuttoa varten kahden pienen apulaisen voimin ja neidit ihastuivat pipoon täydestä sydämestään. Kina piposta muodostui siinä määrin dramaattiseksi että pyysin apukäsiä neulomaan toisen, lähes samanlaisen pipon. Rusetit ja napit koristeeksi, ja nyt on neideillä ihanat söpöstelypipot. Ja niin, kyllä tällaiset suloisuudet pukevat paljon paremmin pieniä neitosia kuin isoa neitokaista. :)

4 kommenttia:

  1. Ihanat pipot! Ja ihanan aurinkoinen blogi! Mukava kun tulit lukijaksi minun blogiini, niin löysin tänne ja liityin lukijaksi saman tien. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih! Kiva kun löysit ja tervetuloa vastavierailijaksi, minäkin innostuin tsi-ihmisenä sinun blogistasi kovasti. :)

      Poista
  2. Blogissani on siulle haaste :)

    VastaaPoista