3.8.2011

Askel epämukavuusalueelle

Paperiaskarteluun en ole vuosiin juuri kajonnut. Kiinnostusta kyllä on, mutta korttien (hitusenkin monimutkaisempi) tekeminen, leimailu, skräppäys yms. ovat vieraita asioita ja termistön ymmärrykseni verrattavissa kaukomaiden kielen ymmärrykseen. Oon kyllä viettänyt tunnin jos toisenkin monien upeiden askartelublogien ääressä, hiljalleen kerännyt rohkeutta ja ihania papereita yms. pieniä tarvikkeita ja pyöritellyt niitä käsissäni.




Idea perhostaulusta kypsyi mielessä pitkään ja taulu syntyi nopeasti. Onhan tuo mallikin nyt tosi yksinkertainen, ei paljon taitoa vaadita, heh. Korkein rima taisi siis olla -kuten yleensäkin- oman pään sisällä.




Perhoset saavat kaverin sydäntaulusta jonka idea oli melko suora plagiaatti Annan sydänkortista. Sen rohkaisemana päädyin lopulta toteuttamaan perhostaulun, ja samalla napsuttelin sydämet sydäntaulua varten. Annalta on muuten peräisin uusi ihana äitikoru!


Nyt kun jää paperiaskartelun suhteen on rikottu ja kokemus oli positiivinen, voisi sitä kai uudelleenkin jotain yrittää?

7 kommenttia:

  1. Ihanat! Kyllä laitoit riman aika korkealle heti alkuunsa näissä paperiaskarteluissa :)

    VastaaPoista
  2. Tanja, sellaiseen on taipumusta aina toisinaan, huono tapani. :) Mutta onhan se ärsyttävää kun on visio, muttei käsitystä miten sen toteuttaisi.. ;)

    VastaaPoista
  3. kylläpä näistä tauluista tulikin kivat :)

    VastaaPoista
  4. Kiitos Anna! Jäi muuten tähän se paperiaskartelukokeilu -ainakin toistaiseksi- jäätä ei siis ole vielä kunnolla saatu sittenkään rikottua. =)

    VastaaPoista